Kesälomailua

Pakko se oli vaihtaa blogia, kun edellinen ei enää pelittänyt. Harmi, kun nyt vanhat jutut on toisessa paikkaa. Mutta tässä vielä linkki sinne vanhoihin juttuihin.

Kesälomaa aloiteltiin kesäkuun lopussa ja nyt on jo puoliväli mennyt. Ilmat on olleet hieman ankeat viime päivinä, mutta ollaan me saatu auringostakin nauttia. 30.6. käytiin mätsärissä hieman harjoittelemassa näyttelytouhuja, mutta ei sieltä menestystä tullut. Saatiin sininen nauha, eikä sijoitusta. Chili oli kehässä laiskalla tuulella, kun jouduttiin omaa vuoroa odottelemaan jonkin aikaa. No osallistumismaksu meni hyvään tarkoitukseen eli Viipurin Koirien hyväksi. 

Tässä odotellaan näyttelyn alkamista. Takana muutama muukin russeli.

 Sitten suunnattiin nokka kohti mummulaa ja siellä saatiin nauttia kivoista kesäkeleistä. Pihalla touhuttiin koko päivä. Ja siellä oli lääniä, jossa juosta.

Pikku vinkulelu on ihan paras!

5.7. lähdettiin ajelemaan Repoveden kansallispuistoon. Pari päivää telttailtiin ja patikoitiin luonnon helmassa. Iltapäivästä oltiin perillä ja sitten matkaan.

Tästä se lähtee!

Ekan uintireissun jälkeen oli hyvä pyöriskellä neulasissa ja hiekassa

Tässä ihanan tuhkainen tulos

Ja eikun uudestaan järveen pesulle

Lyhyen lenkin jälkeen takaisin leiripaikkaan ja heti uimaan

Uimaan pääsi mukavasti loivalta kalliolta ja vesi oli kirkasta

Chilille riitti uimatouhut, mutta piti tietysti vahtia, ettei kalat vie emäntää

Auringossa lämmittelemässä

Leiri pystyssä

Ja sitten syömään

Illalla oli ihan tyyntä

Seuraavana päivänä retkeiltiin pitkin puistoa. Tässä ollaan Olhavanvuorella

Maisemat oli katsomisen arvoisia

Ja sää loistava

Muutama kiipeilijä oli virittänyt köytensä tuolle kallioseinälle

Näkötorniin kiivettiin katsomaan maisemia vielä korkeammalta

Lääh! Ihan on kuuma

Alhaalla kaislikossa suhisee

Illalla saatiin leiriin koirakavereita. Borderterrieri Sasu

Ja x-rotuinen Bebbe

Seuraavana päivänä tehtiin ketunlenkki ja siihen kuului ylitys lossilla. Käsivoimin hinattiin itsemme toiselle puolelle

Matka jatkui kulotetun puuston läpi

Lopuksi vielä riippusillan ylitys

Pienellä rohkaisulla Chilikin uskalsi ihan itse kipittää sillan yli vaikka korkeutta olikin ja silta heilui

Nyt tarkkana niiden tassujen kanssa!

Ihana oli reissu ja säät aivan mahtavat. Itikoita oli kyllä melkoisen paljon, mutta niistäkin selvittiin tehokkailla myrkyillä. Kotiin ajeltiin Porvoon kautta. Pikaisesti pyörähdettiin joen varrella ja vanhan kaupungin laitamilla. Kaunis kaupunki! Muutaman päivän ajan oli kotona erityisen rauhallinen pieni parsoni kaiken touhun jälkeen. :)